Molemmat silmät ovat kapinoineet alkuun katupölyä vastaan ja eilen alkoi uudet ongelmat koivun kanssa. Pienen hetken mielessä pyörähti hyvä idea jatkaa pari viikkoa sitten loppunutta Oftan dexa-chlora kuuria, olihan oireet aikalailla samanlaiset nyt, kuin kolme viikkoa sitten.
Päädyin kuitenkin silmälääkärille. Ei siitä sen enempää ja silmissä ei ollut mitään vialla, ainoastaan hyvin kuivat ja jotain pientä ärsytystä ja uudet tipat käyttöön.
Silmälääkäri halusi kuitenkin tarkistaa vielä silmänpohjat. Kyseinen operaatio vaatii silmiin tipat pupillit laajentavaa ainetta, josta tulee ns. "toi jätkä on vetänyt jotain kamaa" pupillit. Toikkaroin Tapiolassa silmälääkärin jälkeen ja näin kaiken siinä loistossa, jossa Tapiola on ollut joskus muinoin.
Ilman aurinkolaseja kaiken kirkkaan ympäröi samanlainen "hehku", jonka Nikkorin 50mm/f1.4 objektiivi tekee täydellä aukolla kuvatessa tietyssä valossa.
Visuaalinen yhteneväisyys johonkin jo aikaa sitten verkkokalvoille piirtyneeseen oli niin hämmentävä, että aloin miettimään missä olen nähnyt tällaista liioitellusti kaunisteltua todellisuutta aikaisemmin. Hetken asiaa pohdittuani muistin eilen linja-auton kyljessä ohi lipuneen mainoksen Didrichsenin taidemuseossa olevasta: Olipa kerran neuvostotaide – teoksia Arefjevin kokoelmasta näyttelystä.
Aloin päästä jäljille ja nopea googletus tuotti tulosta. Pupillit levällään kaikki näytti yhtä loisteliaalta kuin Neuvostoliitossa aikoinaan;)
Päädyin kuitenkin silmälääkärille. Ei siitä sen enempää ja silmissä ei ollut mitään vialla, ainoastaan hyvin kuivat ja jotain pientä ärsytystä ja uudet tipat käyttöön.
Silmälääkäri halusi kuitenkin tarkistaa vielä silmänpohjat. Kyseinen operaatio vaatii silmiin tipat pupillit laajentavaa ainetta, josta tulee ns. "toi jätkä on vetänyt jotain kamaa" pupillit. Toikkaroin Tapiolassa silmälääkärin jälkeen ja näin kaiken siinä loistossa, jossa Tapiola on ollut joskus muinoin.
Ilman aurinkolaseja kaiken kirkkaan ympäröi samanlainen "hehku", jonka Nikkorin 50mm/f1.4 objektiivi tekee täydellä aukolla kuvatessa tietyssä valossa.
Visuaalinen yhteneväisyys johonkin jo aikaa sitten verkkokalvoille piirtyneeseen oli niin hämmentävä, että aloin miettimään missä olen nähnyt tällaista liioitellusti kaunisteltua todellisuutta aikaisemmin. Hetken asiaa pohdittuani muistin eilen linja-auton kyljessä ohi lipuneen mainoksen Didrichsenin taidemuseossa olevasta: Olipa kerran neuvostotaide – teoksia Arefjevin kokoelmasta näyttelystä.
Aloin päästä jäljille ja nopea googletus tuotti tulosta. Pupillit levällään kaikki näytti yhtä loisteliaalta kuin Neuvostoliitossa aikoinaan;)
Youtube estää videon upottamisen, mutta sen löytää 40s Kubanskie Kazaki" hakusanalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti